keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Verstaan puutarha


Olen koukussa verstaan puutarhaan! Se ei ole hieno eikä siellä todennäköisesti kasva mitään ihmeellistä, mutta meitä kiehtoo se, että se on vanha puutarha. Ja ne omenapuut! Niitä ei ole hoidettu moneen kymmeneen vuoteen, ja tänä vuonna hoidettiin. Jännitettiin, kuinka käy: ottavatko nokkiinsa vai tykkäävätkö. No,
Niissä on lehdet!
Niissä on nuput!
Todennäköisesti niihin tulee omenoitakin!




















Nuppuihin asti ollaan seurailtu tilannetta: saunan jälkeen ohjelmassa on iltakävely verstaan puutarhaan, siellä sitten ihastellaan kasvun ihmettä.
On siellä tullut vastaan muutakin kuin kasvun ihmettä.















Voimme kuvitella, mitkä puitteet hoitamaton, rehevä ja vanha puutarha antaa tällaisille leikeille. Tästä kun aurinko on laskenut, äidit pelkää :) ja pienet pojanvintiöt, tytötkin, ovat nauttineet leikeistä ja kesästä täysillä!

Oman puutarhan norjanangervot keimailevat meille!















Nautitaan auringonvalosta joka ei todellakaan häpeä olemassaoloaan!

keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Talviunilta pois!

Mihin tämä aika menee! Juuri loin lunta ranteet väärinä ja mietin, mihin sen kaiken laitan. Ja nyt omenapuut puhkeaa kukkaan! Eipä aikaakaan, kun mietin, mihin laitan kaikki omenat!

No, paljon on tehty ja nähty sitten lumimassojen ja paljon tehdään ennen omenoita:

Helmikuussa oltiin Kazakhstanissa. Unohtumaton matka! Pääsin osallistumaan avecina mieheni työmatkalle Aasian maiden olympialaisiin.  Eipä ole sellaista matkaa meikäläisellä ennen ollut ja luulen, että ei tulekkaan. Meitä kohdeltiin kuin kuninkaallisia! Olimme Kazakhstanin naisten jääkiekon maajoukkueen vieraina. Kaiken kaikkiaan Kazakhstanissa ihmiset olivat ystävällisiä, luonto upea (mitä sitten onkaan kesällä), ruoka maukasta ja nähtävyydet ja ostosmahdollisuudet tietenkin paikoillaan! Suosittelen paikkaa lämpimästi. Itse ajattelimme ehkä mennä kesällä, tai ensi talvena laskettelemaan.








Kaikkea muutakin on tehty: olen saanut opintoni tällä erää päätökseen ja valmistunut, verhoilutöitä on ollut mukavasti ja varsinaista palkkatyötäni olen tehnyt innolla - parhaillaan on menossa mielenkiintoinen, iso koulutusprojekti.

Seuraava projekti on tuleva verstaani. Siellä on piha saatu suht koht kuntoon ja seuraavaksi mennään sisälle.
Siellä ei tarvitse kuin pestä kaikki katosta lattiaan. Sitten voikin ruveta vielä vähän purkamaan, kittaamaan, hiomaan, maalaamaan, tapetoimaan, pesemään ikkunoita, siivoamaan, sisustamaan ja kaiken huipuksi: muuttamaan kotiverstas sinne, omalle paikalleen! Tällä välin on tietenkin ruoho kasvanut verstaan  JA kodin puutarhoissa niin, että se pitää ajaa....

Toivottavasti ihana, rakas, korvaamaton aviomieheni/kokki-/remontti-/talonmieheni kestää tämän kaiken :)

Ollaan me vedetty lonkkaakin oikein olan takaa. Edellä mainittu avustajani täytti 50 v. kevättalvella ja sitä juhlittiin luxustasoisesti Dominikaanisessa (ilmoitin haluavani saman kohtelun sitten muutaman vuoden päästä).






Tästä asetelmasta on kaiken kaikkiaan hyvä lähteä kohti tulevaa kesää!!

Remonttikuulumisiin!